Epävirallinen tieto haastaa virallisen tiedon (13.11.2006)

13.11.2007 13:22 | Päivitetty: 28.12.2007 12:46

ILPO LESKINEN

MUISTITIETO on nyt suosittu tutkimusaihe ympäri maailman. Tutkijat korostavat epävirallisen, usein hiljaisen tiedon merkitystä. Huhtiniemen tapaus on siten niin ajan hermolla kuin olla voi. ­-Epävirallinen, niin sanottu toinen tieto haastaa virallisen tiedon. Muistitieto antaa meille toista tietoa, josta virallinen tieto usein vaikenee, kulttuurintutkija, dosentti Ulla-Maija Peltonen Suomalaisen kirjallisuuden seurasta (SKS) sanoo.

PELTONEN ON tutkinut muistitiedon ja virallisen historian suhteita vuoden 1918 tapahtumien kerronnassa. Hän näkee Huhtiniemessä yhtymäkohtia tutkimaansa muistitietoon vuoden 1918 kuolemista ja hautapaikoista ­Huhtiniemessä on samanlaisesta ilmiöstä kyse kuin kansalaissodan peitellyisssä ja salatuissa tapahtumissa: muistamisen ja unohtamisen valtataistelusta. -Viranomaisten ja armeijan paperit edustavat virallista tietoa. Sen lisäksi on epävirallinen tieto, joka ei koskaan päädy virallisiin asiakirjoihin.

HUHTINIEMI on noussut Peltosen mielestä valtakunnallisesti esille, koska ihmisen mieltä askarruttava asia, kuolema tai katoaminen herättävät aina kiinnostusta. -·Kiinnostusta lisäävät myös tutkimusten monenlaiset tulkinnat, jotka eivät ole tyydyttäneet ihmisiä.