Sota-arkistosta löytynyt asiakirja jakaa tulkintoja teloituskäskystä (27.10.2006)

4.6.2007 13:11 | Päivitetty: 27.12.2007 14:01

SANNA PYYSALO

LAPPEENRANTA. Päämajasta lähti 20. kesäkuuta 1944 rintamakarkureita koskenut käsky. Sähkeen mukaan rintamakarkurit on tarvittaessa palautettava järjestykseen "ankarintakin aseellista pakkokeinoa käyttäen". Kapteenien mukaan käskyn tarkoituksena oli, että palveluksesta kieltäytyvät karkurit on ammuttava. Lokakuussa 2006 tämä asiakirja on herättänyt kysymyksen siitä, annettiinko päämajasta suoranainen rintamakarkureiden teloituskäsky. Taipalsaarelainen historian tutkija ja filosofian lisensiaatti Juhani Tasihin tulkitsee sota-arkistosta löytynyttä käskyä juuri näin. Tasihin kirjoitti aikakauslehti Seuran uusimpaan numeroon laajan jutun Huhtiniemen tapauksesta ja kesäkuun asiakirjasta. Tasihinin mukaan sähke oli lähtökohta, joka johti Toivo Tapanaisen johtaman salaisen kenttäoikeuden asettamiseen. Tasihinin juttua käsiteltiin torstaina useissa tiedotusvälineissä. Mikään uusi löydös asiakirja ei kuitenkaan ollut.

OIKEUSTIETEEN TOHTORI Jukka Lindstedt tyrmää tulkinnan päämajan antamasta teloituskäskystä. Lindstedt on käsittelyt väitöskirjassaan kuolemanrangaistuksia Suomessa toisen maailmansodan aikana. - Asiakirja on minulle tuttu eikä se tuo mitään uutta tähän tapaukseen. Sitä on käsitelty useassa kohtaa kirjassani, ja käsittääkseni se oli mukana myös sotilaskarkuruutta tutkineen Jukka Kulomaan väitöskirjassa. Lindstedtin mukaan 20. kesäkuuta 1944 lähetetty sähke ei koske lainkaan tuomioistuintoimintaa vaan esimiehen oikeutta käyttää asetta alaistaan kohtaan. - Kyse ei ollut teloituksista, vaan esimiehen aseenkäytöstä. Ne ovat kaksi eri asiaa. Esimiehen aseenkäyttö on voimakeino, johon on ollut oikeus ikuiset ajat, Lindstedt selvittää. Lindstedt tulkitsee sähkeen muistutukseksi esimiehen aseenkäytön oikeudesta. Esimies saattoi ilman tuomioistuinta ampua käskynalaisen, joka esimerkiksi pakeni taistelusta tai asettui vastustamaan esimiehen käskyä. Historiankirjoituksen mukaan kesän 1944 aikana ammuttiin tällaisesta niskoittelusta johtuen yhteensä 12 sotilasta. Osa heistä ammuttiin ennen kuin sotilaskarkureiden kuolemantuomio tuli lailliseksi 5. heinäkuuta 1944. - Kesäkuun sähke oli muistutus mahdollisuudesta käyttää asetta, mitään uusia toimivaltuuksia ei luotu. Lainmuutokseen oli paineita, koska esimiehet eivät halunneet toimia pelkästään vanhojen säännösten ja aseenkäyttöoikeuden varassa, Lindstedt selventää.

KESÄKUUN SÄHKEESTÄ on kerrottu Etelä-Saimaassa jo vuonna 1994. Tuolloin toimittaja Martti Meuronen kirjoitti laajan jutun Huhtiniemen tapauksesta. Jutun yhteydessä julkaistiin kenttäoikeuksien puheenjohtajille lähetetty salainen kirje. 9. elokuuta 1944 lähetetyssä kirjeessä käsiteltiin rintamakarkureita ja mainittiin myös kesäkuussa lähetetty sähke. Tapausta alusta saakka seurannut Meuronen pitää salaista kenttäoikeutta todennäköisenä. - Olisi erittäin onnellista, jos voisi todeta, että näin ei ole. Valitettavasti näyttää siltä, että huhut pitävät paikkansa, Meuronen sanoo. Lindstedt on väitöskirjassaan torjunut huhut Huhtiniemen teloituksista. - Nyt olen odottavalla kannalla. Jos kyse on kesän 1944 karkureista, historiankirjoituksella on paljon mietittävää ja selvitettävää, koska lähdepohja on niin huono, Lindstedt pohtii.