Kiistelty konekaivu jatkuu pian Huhtiniemessä (25.3.2006)

4.6.2007 11:55 | Päivitetty: 27.12.2007 14:34

ILKKA POHJALAINEN

LAPPEENRANNAN kaupungin Huhtiniemessä tekemät koekaivaukset ovat saaneet osakseen arvostelua. Alueelta etsitään viitteitä joukkohaudoista. Koekuoppia tehdään lisää huhtikuussa paikassa, joka helmikuisen maatutkauksen perusteella kaipaa lisätutkintaa. Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen arvosteli ajankohtaisessa kakkosessa järeää konekaivuuta alueen tutkimuksissa. Hän pelkää sen tuhoavan alueen ja mysteerin jäävän siten selvittämättä. Rahaa Museovirastolla ei ole osallistua hankkeeseen. Arvosteluun yhtyy Törni-retkikunnan jäsen Tapio Anttila. Hänen ryhmänsä löysi sotasankari Lauri Törnin maalliset jäänteet Vietnamista.

TÖRNI-RYHMÄ tarjoutui mukaan alustaviin tutkimuksiin Huhtiniemessä. Myös rahoitus oli Anttilan mukaan valmiina. ­ Olisi työskennelty niin kauan, että luut olisivat löytyneet, ja selvitetty, miltä ajalta ne ovat ja mistä kohtaa löydetty. Lauri Törnin etsintä Vietnamin viidakoista maksoi miljoona dollaria. Siellä kaivettiin 150 metriä kertaa 30 metriä suuruinen alue, joka seulottiin. Töissä oli 70 työhön koulutettua henkilöä kuukauden verran. Huhtiniemessä työ tulee Anttilan käsityksen mukaan maksamaan vielä enemmän, jos se halutaan selvittää kunnolla. Törni-ryhmän piti tulla erääseen työpalaveriin Lappeenrantaan, mutta kaupunki ilmoitti sitten muista järjestelyistä. Huhtiniemeen ajettiin suuri kaivuri ja tehtiin iso kaivanto, Anttila päivitteli. ­ Jos siellä on luurankoja, ja vedetään kaivurilla, niin luut ovat kaikki sekaisin. Kerroksellisuus sotkeentuu.

ETELÄ-KARJALAN MUSEON intendentti Jukka Luoto puolustaa työmenetelmiä. Ongelmana on, että ei ole sellaista kohtaa, jossa varmuudella tiedetäisiin olevan vainajia. ­ On mahdotonta lähteä lusikoimaan tai tekemään ruutuja tavattoman laajalla alueella. Jollakin tavalla pitäisi päästä selvyyteen siitä, missä päin hautoja voisi olla, ja sitten voitaisiin ryhtyä tekemään varsinaisia arkeologisia kaivauksia. Alkuvuoden maatutkauksissa Huhtiniemestä löytyi alue, jossa maata on saatettu kaivaa. Siinä kaupunki tekee huhtikuussa koekaivauksena muutamia monttuja, joilla selvitetään, onko maata liikutettu aikaisemmin, eli onko perusteluita tarkemmille arkeologisille jatkotutkimuksille. Koekuopat on Luodon mukaan tarkoitus tehdä konemenetelmällä, koska kohdealue on sen verran iso. ­ Taloudellisesti ainoa järkevä keino on kone. Tietysti se voitaisiin ruuduttaa arkeologisesti, mutta ei sellaisia taloudellisia voimavaroja taida olla missään.

LUODON mukaan paikalla pitää olla tarkkana, kun kone kaivaa. Jos tulee jotain hautaan viittaavaa, konekaivu lopetetaan ja siirrytään varsinaiseen arkeologiseen kaivamiseen. Luoto oli kyllä huolestunut väitteistä, että routaisen maan kaivaminen voi hävittää tärkeää tietoa. Sittemmin hänelle on tähdennetty, että kyseisenlaiseen soramaahan ei jää vettä eikä siihen juuri routaa tule kovin syvälle. Viime joulukuussa kaivumaata ei seulottu, koska se oli niin hienoa hiekkaa, ja kaivua saattoi seurata viipale viipaleelta. Kevään koekuoppien kaivumaan seulomisesta ei ole vielä päätetty. Jos tullee viitteitä siitä, että seulominen on tarpeen, se voidaan ottaa mukaan. Luoto on Lappeenrannan kaupungin puolelta vastuussa kaivuun järjestämisestä, koska hän on viranhaltioista ainut arkeologi. ­ Asia on toinen, kun kaupungin alustavat tutkimukset ovat valmiit. Siinä vaiheessa kaupunki on halukas luopumaan ja tarvittaessa luodaan joku uusi tutkijaorganisaatio. Auki on, kuka siitä vastaa. Mahdollista on, että valtio delegoisi tutkimukset Museovirastolle, jolloin tutkimuksen tekisi sen väki. Rahaa vain ei tunnu helpolla löytyvän.