Juha Pohjonen: Jos kyseessä on vuosi 1944, löytö on kolkko (18.10.2006)

4.6.2007 12:28 | Päivitetty: 27.12.2007 14:17

SARI PULLINEN

LAPPEENRANTA. Dosentti Juha Pohjonen löytää kolmen eniten esillä olleen tulkintamahdollisuuden lisäksi neljännenkin. Elleivät vainajat ole peräisin Lappeenrannan taistelusta vuodelta 1741, kansalaissodasta 1918 tai jatkosodasta 1944, Pohjosen esittämän ”villin vaihtoehdon” mukaan ne olisivat desantteja.
– Laskuvarjovakoilijoita pudotettiin Suomeen paljon ja tapettiin paljon. Tätä ei kukaan ole oikein tutkinut, Pohjonen sanoi.
Pohjosen mukaan vainajien läheltä löytyvät esineet ovat isossa roolissa, kun määritellään vainajien kuolinaikaa ja heidän kansallisuuttaan sekä myös heidän kuolintapaansa.
– Jos vainajien liepeiltä löytyy hopeaesineitä, olisi vaikea kuvitella sellaisia olleen suomalaisella rivisotilaalla vuonna 1918, Pohjonen mietti.
– Hurjalta tämä näyttää ja kuulostaa. Tämä on ilmeisesti sama joukkohauta, jota kaivettiin vuonna 1971. Onhan joku voinut myös raivopäissään teloittaa venäläisiä sotavankeja.

Juha Pohjonen pitää tapahtumaa armeijan kannalta kolkkona, jos se ajoitetaan vuodelle 1944 ja etenkin, jos samankaltaisia löytöjä tehdään lisää.
– Perääntymisvaiheen historia menee uusiksi, jos tällaista on tehty. Mutta miksi olisi teloitettu salaa, sillä siitä ei silloin ole hyötyä. Teloituksen ideanahan oli antaa varoitus. Varoitussignaali jää saamatta, jos kukaan ei teloituksista tiedä, Pohjonen sanoi.
Jää siis kysymys, mitä oikeastaan on tapahtunut ja minkä takia.
Nyt tehdyt löydöt kertovat Pohjosen mielestä ainakin siitä, että sitkeästi eläneissä huhuissa on perää.
Jossittelu jatkuu ainakin vielä tässä vaiheessa.
– Jos vainajat ovat vuodelta 1944, tämä vaikuttaa kostolta, jos vuodelta 1918, tämä on normaalia, ja jos vuodelta 1741, suorastaan arkipäivää, Pohjonen summasi.