Huhtiniemen kaivauksissa löytyi vähintään kahden vainajan luita (6.10.2006)

4.6.2007 12:16 | Päivitetty: 27.12.2007 14:23

JYRI HÄNNINEN

LAPPEENRANTA. Huhtiniemen leirintäalueen kaivaukset ovat tuottaneet tuloksia. Alueelta on löytynyt 15­20 luunkappaletta sekä asevyön palanen. Tässä vaiheessa ei pystytä varmistamaan, liittyvätkö löydöt väitettyihin vuoden 1944 sotilaskarkureiden teloituksiin. Oikeuslääkäri Helena Rannan mukaan luut voivat yhtä hyvin olla sisällissoodan aikaisia tai vanhempiakin. ­ Iän määrittäminen luusirpaleista ja palasista on varsin hankalaa. Emme ole löytäneet kokonaisia luita tai kalloja, joiden avulla voisimme päätellä iän tarkemmin, Ranta sanoo.

TUTKIMUKSISSA ON varmistunut, että luut ovat peräisin vähintään kahdesta eri ihmisestä. Alustavien arvioiden mukaan kummatkin ovat olleet mieshenkilöitä. ­ Luille voidaan tehdä dna-tutkimus, jossa varmistuu, kuinka monesta eri ihmisestä ne ovat peräisin. ­ Tutkimus on kuitenkin varsin kallis ja toistaiseksi sellaisen tekeminen ei ole suunnitelmissa, sanoo oikeuslääketieteen laitoksen johtaja, professori Erkki Vuori. Luut ovat pussitettu ja ne siirretään myöhemmin tutkimuksia varten Helsingin yliopiston oikeuslääketieteelliselle laitokselle.

LÖYDÖT TEHTIIN leirintäalueen pääportin läheisyydessä, jossa kaivettiin esiin luita myös 1970-luvulla viemäritöiden yhteydessä. Samalta paikalta löytyi niin ikään asevyön palanen, jonka ikä ei ole tiedossa. Huhtiniemen alue oli pitkään puolustusvoimien käytössä ja vyö on voinut joutua maaperään ennen tai jälkeen nyt löydettyjen luiden. Tutkimuksissa käytetään arkeologisia kaivausmenetelmiä, joka on tulosten luotettavuuden kannalta keskeisen tärkeää. ­ Maaperä kaivetaan ylös kerros toisensa jälkeen ja kaikki löydetyt dokumentit otetaan tarkasti talteen. Näin löydökset voidaan ajoittaa paremmin samalle ajanjaksolle kuin kaivamalla suuria määriä maaperää kerralla, sanoo tutkimusryhmää johtava arkeologian professori Mika Lavento.

PUOLUSTUSVOIMAT ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ovat tehneet Huhtiniemessä geofysikaalisia tutkimuksia eli maaperän mittauksia, joiden perusteella kaivausalueet on jaettu kolmeen kategoriaan niiden tärkeyden perusteella. Samaa menetelmää on käytetty muun muassa Irakissa etsittäessä Saddam Husseinin hallinnon aikaisia joukkohautoja. ­ Tutkimukset kertovat, onko maaperää muokattu lähimenneisyydessä. Jos maaperä on ennallaan jääkauden jäljiltä, ei kyseisiä paikkoja kannata kaivaa ylös, Vuori sanoo. Maaperää on tutkittu myös laserkeilausmenetelmällä, jonka avulla tehdään yksityiskohtainen kolmiulotteinen maastomalli alueesta. Lasermittaus mahdollistaa myös maaperän skannaamisen, joka paljastaa sen seassa olevat esineet.

ENSI VAIHEESSA kaivauksia suoritetaan kolmessa kohteessa, joiden paikat ovat päätetty maaperätutkimusten, ihmisiltä saatujen vihjeiden sekä Lappeenrannan kaupungin avaamien kaivausalueiden perusteella. Professori Vuoren mukaan Huhtiniemen mysteeriin saadaan varmuudelle selvitys syksyn kuluessa. Lappeenrannassa sitkeästi eläneiden huhujen mukaan Huhtiniemessä toimi kesällä 1944 salainen kenttäoikeus, joka tuomitsi rintamakarkureita teloitettavaksi. ­ Työryhmän tarkoituksena on lopettaa huhupuheet ja tuoda esiin totuus. Tutkimusten aloittamista piti odottaa aivan liian pitkään. Meidän jälkeen paikalle ei tarvitse tulla enää kenenkään kaivamaan, Vuori sanoo. Huhtiniemen kaivauksista vastaavat Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine sekä oikeuslääketieteen laitos. Kustannuksista vastaa Suomen Kulttuurirahasto, joka myönsi kaivauksiin 40 000 euron apurahan. Kenttätutkimuksiin osallistuu viisi arkeologia, kolme alan opiskelijaa ja keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkija.