Arkeologian laitos on varautunut noin kuukauden työrupeamaan. (9.5.2006)

4.6.2007 12:04 | Päivitetty: 27.12.2007 14:31

ILKKA POHJALAINEN

LAPPEENRANTA. Jatkosodan väitetyn joukkohautapaikan tutkimukset jatkuvat Lappeenrannan Huhtiniemessä Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella ensi syksynä. ­ Pitkään mieliä askarruttanut huhu on tarkoitus lopullisesti selvittää. Haluamme varmistaa, että tutkimuksiin on käytettävissä paras mahdollinen arkeologian ja oikeuslääketieteen asiantuntemus, perustelee Suomen Kulttuurirahaston mukaantuloa yliasiamies Antti Arjava. ­ Näin herkässä asiassa epätietoisuutta on turha pitkittää puolinaisilla tutkimuksilla, hän lisää. Arkeologiset kenttätyöt alkavat syksyllä ja luuaineiston oikeuslääketieteellinen analyysi välittömästi sen jälkeen. Siinä pyritään selvittämään vainajien ikä, sukupuoli ja kuolintapa. Tutkimuksesta vastaavat Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen Finnish Forensic Expert Team. Tutkimustyöryhmän johtaja on Helsingin yliopiston arkeologian professori Mika Lavento. Oikeuslääketieteellisestä tutkimuksesta vastaavat professorit Erkki Vuori ja Antti Sajantila sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

PERUSTEELLISTEN koekaivausten avulla selvitetään, kuuluvatko Huhtiniemen vainajat vuoden 1944 tapahtumiin vai johonkin muuhun historiamme vaiheeseen. Koska oletukset Huhtiniemen vainajien lukumäärästä vaihtelevat muutamasta henkilöstä useisiin satoihin, syksyn kaivauksissa ei mahdollisesti pystytä tutkimaan koko kalmistoa. Kun kalmiston laajuus on arkeologisesti selvitetty, tiedetään, onko Huhtiniemessä syytä jatkaa tutkimuksia myös myöhemmin. ­ Jos Huhtiniemi osoittautuu salaiseksi jatkosodan aikaiseksi suomalaisten sotilaiden teloituspaikaksi, se olisi maassamme ainutlaatuinen, luonnehti professori Mika Lavento. Tähänastiset pienet koetutkimukset eivät hänen mukaansa vielä riitä Huhtiniemen mysteerin selvittämiseen ja mahdollisesti virheellisen tiedon kumoamiseen. ­ Alue on välttämätöntä tutkia niin, että sen merkitys traagisessa sotahistoriassa asettuu oikeaan asiayhteyteensä. Aineisto on dokumentoitava ja tulokset on julkaistava siten, että niitä voidaan käyttää tieteellisenä lähdeaineistona vielä vuosikymmenienkin päästä, Lavento totesi.

YLIASIAMIES Arjavan mukaan päätös rahoituksesta syntyi Kulttuurirahaston johtokunnassa, kun muita rahoittajia ei tuntunut löytyvän. Arkeologian laitos on varautunut syksyllä noin kuukauden työrupeamaan, ja siihen on budjetoitu noin 40 000 euroa. Tutkimusten jatko riippuu kaivausten tuloksista. Kaupunginlakimies Eero Immonen sekä tähänastisista koekaivauksista vastannut intendentti Jukka Luoto olivat molemmat yllättyneitä Kulttuurirahaston ripeästä toiminnasta, mutta pitävät tutkimusten saamaa käännettä ehdottomasti hyvänä. Kaupunki maanomistajana on Immosen mukaan myönteinen yliopiston laitoksen tutkimuksille, kunhan alueella olevan leirintäalueyrittäjä otetaan huomioon.

MYÖS Huhtiniemi-mysteeriä selvitellyt ja aiheesta kirjan tehnyt Antti O. Arponen pitää kaivausten jatkumista hyvänä. Tuore Teloitetut-kirja on poikinut hänelle lisää yhteydenottoja lähes päivittäin.