Maatutka haravoi taas Huhtiniemen rinnettä (10.2.2006)

3.6.2007 23:24 | Päivitetty: 27.12.2007 14:42

SEIJA HACKMAN

LAPPEENRANTA. Huhtiniemessä jatkettiin torstaina tutkimuksia, joiden tarkoitus on kumota tai vahvistaa huhut joukkohaudoista alueella. Kaupunki tutkii tällä kertaa 40x80 metrin alueen leirintäalueen järvelle viettävästä rinteestä. Ellei alueelta paljastu mitään, kaupunki nostaa kätensä pystyyn ja toivoo muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen jatkavan selvityksiä. Aluetta haravoidaan lähipäivinä maatutkalla, jota ohjastaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta laboratoriopäällikkö Sami Kurkela. Mies tarpoo tutkapulkkaa perässään kiskoen kolmanneshehtaarin alueen edestakaisin kahden metrin välein. Tutka lähettää radiosignaalinsa maahan viiden sentin välein. Signaali tunkeutuu maahan periaatteessa aina 10 metrin syvyyteen. Kurkelan mukaan käyttökelpoista dataa saadaan 5­6 metrin syvyyteen asti. Mitä tarkempaa kuvaa halutaan, sitä pinnallisemmaksi tutkimus jää ja päinvastoin. Tutkalla ei suinkaan etsitä luita, sillä laite ei poimi kuviin kovin pieniä esineitä. Edellisessä tutkimuksessa kuviin saatiin pienimmillään 50-millinen muoviputki. Lisäksi tutka paljasti muinaisjärven rantakerrostumaa. Nytkin tarkoitus on selvittää maakerrostumia ja vesihuoltolinjojen sijaintia. Kiinnostavaa on, jos alueella on joskus kaivettu maata muuten kuin kunnallisteknisiin töihin liittyen.

TUTKAKUVAUS ei paljasta maaperän saloja hetkessä eikä anna suoria vastauksia. Kuvan jälkikäsittely ja visuaalinen tulkinta vie aikaa. Yksi kuvauspäivä voi Sami Kurkelan mukaan tietää 4­5 päivän rupeamaa tietokoneen ääressä. Kuvat käy lävitse aina myös toinen asiantuntija ja tulkintoja verrataan. Jos kuvissa paljastuu jotain hyvin tulkinnanvaraista tai mielenkiintoista, kaupunki on valmis pistämään kaivurit apuun. Edellisten kuvausten yhteydessä joulukuussa kaivettiin kolme kuoppaa kohtiin, joissa maaperä näytti erilaiselta kuin muualla. ­ Koekuopilla ei siis etsitä vainajia, vaan varmuutta kuvatulkintaan. Automaattisesti ei käydä kaivamaan, kaupunginlakimies Eero Immonen tähdentää. Jos kaivaminen osoittautuu tarpeelliseksi, siihen käytäneen vasta keväisemmillä keleillä, kuitenkin ennen leirintäkauden alkua. Joulukuun kaivauksissa löydetyt muutamat luut ovat edelleen tutkittavina Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella. Laitos arvelee luovuttavansa tutkimustulokset poliisille parin viikon kuluttua.

NYT tutkittavana oleva alue rajattiin Eero Immosen mukaan 1970-luvun vesijohtotöiden yhteydessä tehtyjen luulöytöjen perusteella. Ellei alueelta löydy mitään, kaupunki lopettaa tutkimukset. ­ Tähän asti on edetty kaupungin varoin, koska on näköhavaintoja, jotka on tehty kunnallistöiden yhteydessä. Tämän jälkeen ei ole enää paikkoja, joita tutkia. On vain epämääräisiä kertomuksia. Jäljelle jää mahdollisuus tutkia koko alue geofyysisin menetelmin. Immosen mukaan arkeologisin tai sotahistoriallisin perustein tehtävä tutkimus ei ole enää kaupungin heiniä. Helsingin yliopisto on valmis tekemään alueella esitutkinnan ja kaivaukset, mutta rahoittaja puuttuu edelleen. Meneillään oleva maatutkaus maksaa kaupungille noin 2 000­3 000 euroa.

Sitkeä huhu
- Lappeenrannassa elää sitkeä huhu, että Huhtiniemessä olisi kesällä 1944 teloitettu ja haudattu rintamakarkureita.
- Puna-armeijan läpimurron aikaan 1944 suuri joukko sotilaita harhautui tai pakeni joukko-osastoistaan, osa heistä ohi Lappeenrannan.
- Lappeenrantalaisen sotatuomari Toivo Tapanaisen kerrotaan johtaneen salaista kenttäoikeutta, jossa karkureita tuomittiin.
- Dokumentteja tapahtumista ei ole tullut julkisuuteen.
- Virallisesti kenttäoikeuksissa teloitettiin muutamia kymmeniä sotilaita.
- Etelä-Saimaan puhelinkyselyssä viime vuonna 52 prosenttia haastatelluista halusi valtion selvittävän asian.
- Vuonna 1971 alueelta löytyi ihmisen luita.
- Myös viime joulukuun kaivauksissa alueelta löytyi ihmisen luita, joiden alkuperää ja ikää oikeuslääketieteen laitos selvittää.