Totuus kaivettava esiin Huhtiniemestä (22.12.2005)

1.6.2007 1:20 | Päivitetty: 27.12.2007 13:14

JORMA HERNESMAA

HISTORIALLINEN totuus kannattaa kaivaa esiin Lappeenrannan Huhtiniemestä, on se millainen tahansa. Sitkeinä elävien huhujen varaan totuutta ei kannata jättää. Leirintäalueen maastoon väitetään teloitetun jatkosodan aikaisia rintamakarkureita kesällä 1944. Rakennustöiden yhteydessä vuonna 1971 kaivannoista löytyi työmiesten ja aikalaisten lausuntojen mukaan vainajien luita.
Lappeenrannassa on ollut vuonna 1942 venäläisiä sotavankeja, joiden kohtalosta ei ole aukotonta näyttöä. Jos vainajien jäänteitä löytyy, voidaan heidän alkuperäänsä uusin metodein jäljittää.
Alustavia kaivauksia tehtiin viime maanantaina sen verran leirintäalueen maastossa, että muutamia luita löytyi. Oikeustieteen laitoksen antropologi Niklas Söderholm selvittää luiden alkuperää. Jos ajoitus osuu vuoden 1944 tienoille, kaivauksia on luonnollisesti jatkettava.
Poliisi ei epäile henkirikosta tai -rikoksia. Rikosylikomisario Tuomo Välimaan mielestä kaivaukset kuuluvat historiantutkijoille. Valtiosihteeri Kari Salmi sisäasiainministeriöstä on aiemmin antanut samansuuntaisen lausunnon. Lappeenrannan kaupunki ja Helsingin yliopiston arkeologian laitos ovat joka tapauksessa neuvotelleet jatkokaivauksista.
Asiallisesti kaivaukset ovat puolustusministeriön tai opetusministeriön asia. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen puolsi Etelä-Saimaalle antamassaan lausunnossa kaivauksia. Jos vainajien luita löytyy, voi edessä olla hankala ja aikaa vievä poliisitutkinta kadonneista ihmisistä. Museoviraston intressi tulee esiin silloin, jos esiin tulee historiallisia löytöjä.
Urbaani legenda on elänyt omaa elämäänsä jo liian kauan. Väitteet ovat sitä luokkaa, että on moraalinen velvollisuus selvittää asia tieteellisesti. Tuskinpa tässä puhutaan niin suurista summista, että mikään julkinen instituutio siitä horjuu. Turhempaankin on rahaa laitettu. Viranomaisten pallottelu siitä, kenelle kuuluu vastuu kaivauksista, on outoa. Jonkun tahon on otettava vastuu.
Huhtiniemen mysteerin luulisi kiinnostavan sotahistorioitsijoita. Jatkosodan historiankirjoitukselle on helpotus, jos huhulta voi katkaista siivet. Totuus voi olla helpotus myös niille sodan aikana kadonneiden sotilaiden omaisille, joille ei ole varma tietoa omaistensa viimeisistä hetkistä.
Suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa historiankirjoituksen pitää perustua tieteelliseen tutkimukseen, ei ole varaa huhujen elättämiseen yli 60 vuotta sodan loppumisen jälkeen.