Huhtiniemen alue halutaan tutkia, vaikka vanhat haavat aukeaisivat (8.5.2005)

1.6.2007 1:06 | Päivitetty: 27.12.2007 13:27

ANTTI MUNNUKKA

LAPPEENRANTA. Niukka enemmistö lappeenrantalaisista haluaa valtiovallan tutkivan, onko Huhtiniemen leirintäalueen maastossa sodanaikaisia joukkohautoja. Etelä-Saimaan kuukausi sitten teettämässä puhelinkyselyssä 52 prosenttia haastatelluista halusi nimenomaan valtiovallan ottavat asiassa ohjat käsiinsä. Valtiovallan puuttumista asiaan vastustaa 37 prosenttia, kantaansa ei osannut sanoa 11 prosenttia.

OSA vastaajista on sitä mieltä, että väitteet olisi tutkittava, mutta vain yksityisin voimin. Kyselyssä oli mukana 300 lappeenrantalaista, heistä naisia 152 ja miehiä 148. Keskimääräistä useammin kaivauksia kannatetaan työväestön ja yli neljän hengen taloudessa asuvien keskuudessa.. Eläkeläiset ja opiskelijat puolestaan suhtautuvat Huhtiniemen mahdollisten salaisuuksien selvittämiseen nihkeimmin.

KAIVAUSTEN kannattajat vetoavat useimmiten siihen, että huhuilta olisi joka tapauksessa katkaistava siivet. Tunnustetaan, että asia askarruttaa ja puhuttaa ihmisiä. ­ Ainakin loppuisi jauhaminen niistä, toivoo usea vastaaja. Muutama vastanneista jopa tuntee silminnäkijöitä. Yksityisten tahojen puuttumista asiaan puolestaan ei haluta, koska "valtion oli silloin syykin". ­ Ei pitäisi enää vanhoja penkoa. Ollutta mikä mennyttä, olivat kaivausten vastustajien yleisimmät kommentit. Hautarauhaan vetosi moni vastaaja, samoin vanhojen haavojen auki repimiseen.

LAPPEENRANNASSA on jatkosodan päättymisestä asti kiertänyt tieto, että Huhtiniemen alueella olisi kesällä 1944 teloitettu rintamakarkureita. Ruumiita on myös väitetty haudatun sinne. Tosi asia on, että puna-armeijan läpimurto kesäkuussa 1944 Karjalankannaksella aiheutti joukoissa pakokauhua. Eräitten tietojen mukaan jopa 10 000 sotilasta harhautui joukko-osastostaan, osa heistä ohi Lappeenrannan aina Saimaan saaristoon asti. Itse marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin on sanottu määränneen lappeenrantalaisen sotatuomari Toivo Tapanaisen johtamaan salaista kenttäoikeutta, jossa karkureita tuomittiin.

MINKÄÄNLAISIA historiallisia dokumentteja ei ainakaan julkisuuteen asti ole tullut. Virallisten tietojen mukaan sotien aikana kenttäoikeuksissa teloitettiin muutamia kymmeniä sotilaita. Viime syksynä Huhtiniemen mahdollisista teloituksista kerrottiin TV-kakkosen Silminnäkijä-ohjelmassa. Syksyllä ilmestyi myös asiasta kertova Heikki Hietamiehen romaani Sotatuomari. Myös Veijo Meri ja Paavo Haavikko ovat kirjoissaan käsitelleet karkurien kohtaloa. Silminnäkijä-ohjelman toimittaja Juha Portaankorva haki ensimmäisenä lupaa tutkia Huhtiniemen aluetta. Sieltä on silminnäkijätietojen mukaan useaan otteeseen löydetty ihmisen luita. Myöhemmin asialle halusi myös Lauri Törnin muistokilta.

KAUPUNKI asetti keväällä työryhmän selvittämään kaivausten aloittamista. ­ Suunnitelmien pitää olla täysin selvät ennen kuin kaivauksiin ryhdytään. Meidän pitää tietää mitä teemme, jos luita löytyy. Sellaista ei saa tapahtua, että seisomme montun vieressä ja ihmettelemme, että mitäs nyt, kaupungin lakimies Eero Immonen sanoi keväällä Etelä-Saimaan haastattelussa. Vuonna 1971 alueelta löytyi ihmisen luita. Niiden kohtalosta ei ole kuultu sen koommin.

Näin kysely tehtiin
Tutkimustoimisto MC-Info Oy kysyi Etelä-Saimaan toimeksiannosta Lappeenrannan aikuisväestöltä, pitäisikö valtiovallan selvittää Huhtiniemen joukkohaudat ja etsiä omilla kaivauksillaan mahdolliset haudat ja niihin haudatut ruumiit?


Puhelinkyselyssä oli mukana 300 ihmistä. Näyte edustaa kaupungin asukkaita sukupuolen ja iän mukaan. Miehiä oli mukana 148 ja naisia 152. Haastattelut tehtiin 12.-13. huhtikuuta 2005. Tuloksen %-osuuksien luottamusväli on enimmillään 5,7 %-yksikköä suuntaan tai toiseen.