Helena Ranta kannattaa Huhtiniemen kaivauksia (20.9.2005)

1.6.2007 1:10 | Päivitetty: 27.12.2007 13:19

KAISA JUNTUNEN

LAPPEENRANTA. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta kannattaa Huhtiniemen kaivauksia. ­ Asia on selvitettävä, mutta ei hätiköiden. Selvitystyö vaatii perusteelliset tutkimukset. Päivän kahden tutkimuksilla ei saada vastauksia oleellisiin kysymyksiin. Perusteellisen selvitystyön tekeminen on tärkeää, ettei kukaan pääse jälkikäteen epäilemään lopputuloksia, Ranta sanoo. Ranta muistuttaa, että perinpohjainen tutkimus vaatii viikkojen työn arkeologeilta, sekä oikeuslääketieteilijöiltä. Koska se tulisi hyvin kalliiksi, kaivaushanketta puuhannut Yleisradio on vetäytymässä hankkeesta. ­ Kaivauksille täytyy löytyä kunnon rahoitus, Ranta huomauttaa. Huhtiniemessä on vahvojen epäilyjen mukaan joukkohauta. Mikäli vainajia todella löytyisi, Ranta ryhtyisi selvittämään ovatko he vuoden 1944 rintamakarkureita, vuoden 1918 kansalaissodan uhreja vai kenties 1800-luvulla nälkään kuolleita.

TYÖ VIE Helena Rantaa katastrofeista, sodista ja onnettomuuksista toisiin. Hän on paikalla silloin, kun inhimillinen tuska on suurimmillaan. Ranta on ollut tunnistamassa Aasian tsunamin, Viron kopteriturman, Milanon lento-onnettomuuden ja Estonian uhreja. Hän on tutkinut Bosnian ja Kosovon joukkohautojen vainajia, samoin kuin Venäjältä tuotujen suomalaissotilaiden jäänteitä. Hänet soitettiin paikalle, kun piti selvittää Myyrmannin räjäyttäjän henkilöllisyys. Vastikään hän selvitti uhrin ruumiista löytyneiden purentajälkien perusteella mahdollisen murhaajan. Rannan kertoessa työstään, kuulija ahdistuu. Miten kukaan voi jaksaa tuollaista vuodesta toiseen? ­ Omaisille on äärimmäisen tärkeää saada tietää rakkaansa kohtalosta, hän painottaa. Ranta myöntää, että omat tunteet ovat pinnassa sotien keskellä. ­ Thaimaa oli työn kannalta siinä mielessä helpompaa, koska luonnonkatastrofi ei ollut kenenkään syy. Työn kannalta oli helpompaa myös se, ettei tarvinnut pelätä oman henkensä puolesta. Suomessa uhrin tunnistus kuuluu Keskusrikospoliisin alaisuudessa toimivalle suunonnettomuuksien uhrintunnistusyksikölle (DVI), jossa Ranta toimii.

UHRIN TUNNISTAMISEN tavat vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Suomessa luotetaan sormenjälkiin, DNA:han ja hammastietoihin. Esimerkiksi Virossa pääasiallinen tunnistuskeino on näköistunnistus, eli luotetaan omaisten apuun. ­ EU:sta haaveilevassa Turkissa ei hyväksytä hampaistotunnistusta. Siellä luotetaan vain DNA:han, mutta siihen maassa ei ole mahdollisuutta, Ranta kummastelee. Hampaistotunnistukseen luottaminen kuulostaa aukottomalta, kun Ranta kuvailee millä miljoonilla tavoilla ihmisten hampaat eroavat toisistaan. Etenkin paikattuihin hampaisiin on pakattu suunnattomasti tietoa niiden kantajasta. Suomessa hampaat on paikattu eri tavalla eri aikoina. Paikka-aineet ja paikkojen muotoilu vaihtelevat suuresti eri maissa. Suomessa suositaan kevyitä proteeseja, saksalaisten tekohampaat ovat paljon jykevämpää mallia. Eri roduilla on toisen tyyppinen hampaisto. Hampaiden kuluminen kertoo vainajan käyttämästä ravinnosta.

RANTA KERTOO toisen maailmansodan aikaisesta suomalaissotilaiden joukkohaudasta, jossa luurangot olivat sotkeutuneet toisiinsa. Hampaista selvisi, että haudassa oli myös muita kuin suomalaisia. Kahdesta kallosta löytyi hampaita, joiden paikkauksessa oli käytetty modernia saksalaista paikkausaineitta. ­ Aine oli kehitelty Saksassa 1930-luvulla, mutta Suomeen se tuli vasta 50-luvulla, Ranta selvittää. Joitakin aikoja sitten Kymijoesta löytyneen tuntemattoman henkirikoksen uhrin kansallisuus selvisi niin ikään paikka-aineesta. Kuparipitoinen amalgaami viittasi virolaiseen. Kun hammaslääkärillä on käytettävissään röntgenkuva hampaista, vain yksi täsmäävä kohta riittää uhrin tunnistukseen. Sormenjälkianalyysissä kahdentoista kohdan on oltava yhteneväisiä. Hampaistotunnistaminen osoittautui ylivoimaisesti tehokkaimmaksi tsunamin uhreja tunnistettaessa. Hampaiden perusteella on tunnistettu 110 vainajaa, DNA:lla 10, sormenjälkien avuilla 30 ja sormenjälkien ja hampaiden yhteistutkimisella 10.

Ranta puhui työstään maanantaina Lappeenrannassa Etelä-Karjalan kesäyliopiston Studia Generalia ­-luentosarjassa.